Article

Kuinka keskosten lämpimänä pitäminen vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa?

Keskosena (ennen 37. raskausviikkoa) syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa vauvaa, ja määrä on kasvussa1. Tämä tarkoittaa, että joka kymmenes vauva syntyy ennenaikaisena ja tarvitsee erityisen haavoittuvuutensa vuoksi vastasyntyneisiin erikoistunutta hoitoa. Yksinkertainen mutta tärkeä osa hoitoa on tasaisen ruumiinlämmön ylläpitäminen.

Ennenaikaisuus on edelleen yleisin vastasyntyneiden kuolinsyy maailmassa ja toiseksi yleisin alle viisivuotiaiden kuolinsyy huolimatta siitä, että kuolleisuus on vähentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana1,3.

Synnytyksessä vauva joutuu pois kohdun turvallisesta lämmöstä viileään maailmaan. Ihokontakti eli kenguruhoito auttaa vauvaa sopeutumaan uuteen ympäristöön. Tässä suositellussa luonnonmukaisessa käytännössä vastasyntynyt asetetaan heti kuivaamisen jälkeen äidin rintakehän päälle ja peitetään lämpimällä peitolla vähintään tunniksi2. Jos vauva syntyy täysiaikaisena ilman komplikaatioita, kenguruhoito edistää äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta sekä säätelee vauvan lämpötilaa, sykettä ja hengitystä. Keskoset tarvitsevat kuitenkin erikoistuneempaa hoitoa, kuten keskoskaappia, pienen vartalonsa ja kehittymättömien elintensä tueksi.

Lämpö on vastasyntyneiden hoidon perusasioita. Silti neljä kymmenestä vastasyntyneestä oli kylmettyneitä vastasyntyneiden teho-osastolle tullessaan5. Erityisesti keskosilla on alhainen syntymäpaino ja heikko lämmönsäätelykyky, joten he ovat alttiita ydinlämmön laskulle. Tutkimuksissa on osoitettu, että aina kun lämpö laskee asteen verran, kuolleisuus kasvaa 28 prosenttia4 ja sepsiksen esiintyvyys kasvaa 11 prosenttia5.

 

Yhteistyöllä hyvä alku jokaiselle vauvalle

 

GE Healthcare pyrkii parantamaan vauvojen ja äitien terveydenhoitoa ja on siksi aloittanut platinatason kumppanuuden EFCNI:n (European Foundation for the Care of Newborn Infants) kanssa. EFCNI ajaa keskosten ja vastasyntyneiden sekä heidän perheidensä etua. Se tuo yhteen terveydenhuollon asiantuntijoita sairaaloiden, korkeakoulujen, innovaatioiden ja tutkimuksen parista. Yhteisenä tavoitteena on terveyden edistäminen pitkällä aikavälillä, jotta jokainen vauva saa parhaan alun elämälleen. EFCNI:llä oli tärkeä rooli European Standards of Care for Newborn Health -standardien julkaisemisessa. Standardien laatimiseen osallistui yli 220 merkittävää mielipidevaikuttajaa yli 30 maasta. Yli 190 kansainvälistä ja kansallista terveydenhoitojärjestöä ja kattojärjestöä tuki julkaisua. Standardeihin viitattiin Maailman terveysjärjestön ja UNICEFIN raportissa ”Survive and Thrive: transforming care for every small and sick newborn”.

”Tiedon jakaminen sekä äitien ja vastasyntyneiden tarpeisiin vastaaminen on tärkeää. Jokainen ansaitsee parasta mahdollista hoitoa heti ensimmäisestä hengenvedosta lähtien”, sanoo EFCNI:n johtokunnan puheenjohtaja Silke Maders. ”Pyrimme jakamaan vastasyntyneiden lämmönhallinnan tärkeyttä koskevaa tietoa ja edistämään siihen liittyvää koulutusta yhteistyössä GE Healthcaren kanssa. Vastasyntyneiden tehohoidossa on otettava huomioon monia seikkoja, kuten sydämen, verenkierron ja keuhkojen toiminta, mutta on tärkeää kiinnittää riittävästi huomiota myös lämpötilan säätelyyn heti syntymästä lähtien.”

GE Healthcare ja EFCNI pyrkivät yhdessä lisäämään tietoisuutta ennenaikaisen syntymän asettamista haasteista sekä vahvistamaan asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja vanhempainyhdistysten verkostoa. Tämä yhteistyö edistää myös ongelmiin liittyvää tiedonkulkua ja vuoropuhelua laajempaan kuulijakuntaan päin sekä vaikuttaa myönteisesti perinataaliajan hoitoympäristöön.

Yhteistyössä keskitytään aluksi teho-osastolla hoidettavien vastasyntyneiden lämmönhallinnan merkitykseen, elvytykseen ja potilasturvallisuuteen. Hoitotuloksia voidaan parantaa, kun tieto keskeisistä ongelmista lisääntyy ja niihin löydetään parhaita käytäntöjä.

 ”Äidin ja vastasyntyneen terveyteen liittyvien parhaiden käytäntöjen, uusien innovaatioiden ja koulutuksen edistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka aikuisten terveysongelmat ovatkin tällä hetkellä etualalla, emme saa unohtaa niiden laitteiden merkitystä, joita käytetään vastasyntyneiden siirtelyssä tai heidän lämpötilansa hallinnassa vastasyntyneiden teho-osastoilla”, Silke Mader toteaa.

”Perinataalihoidon keskeiset ongelmat tulisi tunnistaa ja vastasyntyneitä tulisi auttaa mahdollisimman täysipainoiseen elämään. Tähän terveydenhoidon on pyrittävä kaikkialla maailmassa”, Barbara Troccon, GE Healthcaren Maternal & Infant Care -yksikön johtaja, sanoo.

”Yhteistyökumppaneidemme kanssa teemme parhaamme eloonjäämislukujen parantamiseksi sekä kehittääksemme laitteita ja ratkaisuja näihin tarpeisiin. Yhdessä voimme varmistua siitä, että jokaisen elämällä on merkitystä ensimmäisestä hengenvedosta alkaen.”

 

Lisätietoja yhteistyöstä ja tulevista tapahtumista saat täältä

 

Lähteet:

1 WHO, Feb 2018, Preterm birth facts, https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/preterm-birth

2. WHO recommendation on skin-to-skin contact, Feb 2018, https://extranet.who.int/rhl/topics/newborn-health/care-newborn-infant/who-recommendation-skin-skin-contact-during-first-hour-after-birth

3. Lackritz EM, Wilson CB, Guttmacher AE et al. A solution pathway for preterm birth: Accelerating a priority research agenda. Lancet Global Health 2013;1(6):e328-e30.

4. Simmons LE RC, Darmstadt GL, Gravett MG. Preventing Preterm Birth and Neonatal Mortality: Exploring the Epidemiology, Causes, and Interventions. Semin Perinatol 2010 34:408-15.

5. Vermont Oxford Network, NICU by Numbers, accessed March 2018, https://public.vtoxford.org/nicu-by-the-numbers/despite-decreases-nearly-4-in-10-infants-are-cold-when-admitted-to-the-nicu/