”Kattavammalla kelalla kuvaus saadaan tehtyä nopeammin ja potilaan kannalta on mukavampaa, että magneettitutkimus on nopeammin ohi eikä uusintakuvauksia tarvita.”
Vaasan keskussairaala on ensimmäisinä Suomessa saanut käyttöönsä AIRTM-peittokelan. Röntgenosaston toinen magneettikuvauslaite päivitettiin SIGNATM Artist -laitteeksi, ja uusi laite on yhteensopiva AIR-peittokelojen kanssa. Magneettikuvauksessa kelaa käytetään vastaanottamaan potilaasta tuleva signaali, joka sitten muunnetaan magneettikuvaksi. Yleensä magneettikuvauskelat ovat eri anatomioille suunnattuja, kiinteitä keloja. Peittokela sen sijaan on nimensä mukaisesti kevyt ”peitto”, joka asetetaan kuvauskohteen päälle tai kiedotaan vaikkapa polven ympärille.
Hans Högdahl on Vaasan keskussairaalan röntgenosaston magneetin vastuuhoitaja. Hän, jos kuka, on nähnyt magneettikuvantamisen kehityksen: Hans aloitti työt vuonna 1996 ja on sen jälkeen ehtinyt työskennellä Vaasan lisäksi 25 vuotta röntgenhoitajana Ruotsissa, mm. St. Göranin sairaalassa Tukholmassa. Magneettikuvauslaitteiden kehitys on ollut tänä aikana nopeaa, kuvausajat ovat lyhentyneet merkittävästi ja samalla kuvanlaatu on parantunut huimasti.
Peittokela muotoutuu vartalon mukaan eikä kuvanlaadusta tarvitse tinkiä
Vaasan keskussairaalassa tehdään monenlaisia magneettikuvauksia erilaisille potilaille. Potilaalle kevyt peittokela voi olla mukavuustekijä, mutta kattava, pehmeä ja muuntautuva kela voi olla ratkaiseva myös hyvän kuvanlaadun ja diagnosoinnin kannalta. ”Potilailta, erityisesti heiltä, jotka ovat ennenkin käyneet magneettitutkimuksissa, on tullut hyvää palautetta mukavammasta ja pehmeästä kelasta” Hans Högdahl kertoo.
Högdahl mainitsee esimerkkinä umpisuolen tulehdusepäilyn raskaana olevalla naisella: perinteinen vatsakela voi olla odottavalle äidille epämukava tai jopa mahdoton käyttää. Isokokoisella potilaalla tavallinen vartalokela ei välttämättä riitä kattamaan kuvausaluetta, jolloin magneettikuvan reuna-alueet jäävät epätarkoiksi ja diagnosointi voi vaikeutua. Kipsattu raaja voi olla myös haastava kuvauskohde, mutta peittokelan koko on tässä etu: se ulottuu isommankin kipsin ympärille tinkimättä kuvanlaadusta. Joskus magnettitutkimuksia tarvitsee tehdä pian leikkauksen jälkeen, ja tällöin potilaalle voi olla huomattavasti mukavampaa, jos vaikkapa vatsan alueen leikkaushaavan päällä on kevyt peittokela. AIR-peittokelassa kelaelementtejä on koko peiton alueella. Peitto kerää signaalia tasaisesti ja tuottaa homogeenista kuvaa.
Sydämiä kuvataan yleensä siihen tarkoitetulla cardiac-kelalla. Vaasan keskussairaalassa on siirrytty käyttämään tätä uudempaa Signa Artist -laitetta ja AIR-peittokelaa myös sydämen magneettitutkimuksiin paremman kuvanlaadun vuoksi.
Sydämen magneettikuva AIR-kelalla
Vatsan alueen verisuonikuva AIR-kelalla
Nopeutta ja sujuvuutta magneettitutkimuksiin
Aina ei ole täysin yksiselitteistä, missä kohtaa magneettikuvantamisella tutkittava vaiva sijaitsee. Hans mainitsee yhdeksi keskeiseksi peittokelan eduksi sen tavallista kelaa suuremman koon, mikä mahdollistaa suuremman kuvausalueen. Hyvä esimerkki tästä tarpeesta on takareiden tai akillesjänteen kuvaus: takareiden revähtymässä ei ole aina varmaa tietoa revähdyksen kohdasta ja kuvattava alue voi olla laaja. Akillesjännettä kuvattaessa perinteinen nilkkakela ei välttämättä ole riittävän kattava. Kuvaus voi siten olla hidasta, kun kelan paikka täytyy kesken magneettikuvauksen käydä vaihtamassa. Kattavammalla kelalla kuvaus saadaan mahdollisesti tehtyä nopeammin ja myös potilaan kannalta on mukavampaa, jos magneettitutkimus on nopeammin ohi eikä uusintakuvauksia tarvita.
Tavoitteena röntgenhoitajan työn helpottaminen
Röntgenhoitajan työ muistuttaa välillä ongelmanratkaisua: miten saada haastavasta kohteesta mahdollisimman hyvä magneettikuva, mieluiten nopeasti. Hans toteaa AIR-peittokelan helpottaneen päivittäistä työtä, mutta jotkin kuvaukset ovat edelleen haastavia. Esimerkiksi solisluun alueen kuvaaminen voi olla vaikeaa. Solisluun kohdalla peittokelaa joutuu asettelemaan sopivaan asentoon ja muokkaamaan remmeillä sopivaksi, jotta saadaan mahdollisimman hyvä kuva.
Peittokelan suunnittelun lähtökohta on potilasmukavauuden, kuvanlaadun ja tutkimusten sujuvoittamisen lisäksi ollut röntgenhoitajan työn helpottaminen. Magneettikuvauksissa röntgenhoitaja asettelee potilaita kuvaukseen ja valitsee sopivan kelan. Kelojen nostelu ja siirtely voi olla pidemmän päälle raskasta. Peittokela sen sijaan on kevyt siirrellä ja asetella.
AIR-kela asetetaan potilaan päälle ikään kuin peitto
