"Mammografiaseulontaa ei kannata jättää väliin kivun pelossa"
Joka kolmas meistä sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Suomessa syöpädiagnoosin saa vuosittain yli 30 000 ihmistä. Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä: sen kohtaa vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista.
Hyvä uutinen on, että rintasyöpä löytyy nykyään aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja hoidot ovat kehittyneet huomattavasti. Viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on yli 90 prosenttia sairastuneista.
Rintasyövän löytymisen eteen voi tehdä paljon itsekin: kannattaa tutkia rintansa säännöllisesti sekä osallistua mammografiaseulontoihin. Suomessa naiset kutsutaan seulontoihin 50-69 vuoden iässä joka toinen vuosi.
Tampereella ja Orivedellä mammografiaseulonnoista vastaa TAYSiin kuuluvan Hatanpään sairaalan Rintaklinikka. Rintaklinikalla käy vuosittain mammografiaseulonnoissa lähes 12 000 naista Tampereelta ja Orivedeltä. Siinä missä Euroopassa jopa 40 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 30 prosenttia naisista jättää seulonnat väliin, suomalaisnaiset ovat tunnollisempia:
”Yli 80 prosenttia suomalaisnaisista osallistuu seulontoihin. Tähän vaikuttaa varmasti osaltaan se, että seulonnat on Suomessa järjestetty niin, että tutkimuspaikka on pääosin melko lähellä omaa kotia. Lisäksi rintasyöpäseulonnalla on Suomessa pitkät perinteet”, Rintaklinikan radiologi Mirva Karivaara-Mäkelä kertoo.
Osa naisista jättää seulonnat väliin muun muassa siksi, että he pelkäävät tutkimuksen aiheuttavan kipua. Myös seulonnan tulokset jännittävät.
Röntgenhoitaja Elina Mikkola on työskennellyt Hatanpään sairaalassa 30 vuoden ajan ja nähnyt tänä aikana mammografialaitteiden kehityksen. Rintaklinikan käyttämä mammografialaite on GE:n Senographe PristinaTM.
Röntgenhoitaja Elina Mikkola on työskennellyt Hatanpään sairaalassa 30 vuoden ajan
”Mammografiaa ei kannata jättää väliin kivun pelossa. Laitteet ovat nykyään hyviä ja nopeita. Meidän käyttämällämme laitteella rinta on puristuksissa vain vähän aikaa ja tarvittaessa kuvattava voi myös itse säädellä puristuksen voimakkuutta. Jos tutkimus pelottaa, hoitajalle voi myös hyvin kertoa omista tuntemuksistaan”, Mikkola korostaa.
”Monia huolestuttaa myös tutkimuksen tulos. Nykyiset laitteet ottavat niin tarkkoja kuvia, että jopa muutaman millin suuruiset muutokset näkyvät, mutta silti todennäköisyys, että seulonnassa löytyy rintasyöpä, on vain noin prosentin luokkaa. Pieni, varhaisessa vaiheessa havaittu syöpä on kuitenkin aina helpompi hoitaa kuin isompi kasvain eli mammografiaan on tärkeä tulla aina, kun saa seulontakutsun”, Mikkola sanoo.
Röntgenhoitaja Elina Mikkolan ja radiologi Mirva Karivaara-Mäkelän asiakkaat tulevat Tampereelta ja Orivedeltä
Mitä mammografiaseulonnassa oikein tapahtuu?
”Hoitaja ottaa asiakkaan vastaan ja käy läpi tutkimuksen kulun. Kumpikin rinta kuvataan kahdessa eri suunnassa eli etu- ja viistosuunnassa. Rinta puristetaan kahden levyn väliin. Puristuksen tulee olla riittävä, jotta kuva muodostuu. Riittävä puristus takaa myös, ettei kuvasta tule epätarkka ja että säderasitus on mahdollisimman pieni. Puristus voi tuntua hetken epämiellyttävältä, mutta kestää kerrallaan vain sekunteja”, Mikkola kertoo.
Valmiit kuvat menevät radiologille eli kuvantamiseen erikoistuneelle lääkärille. Jokaisen kuvan käy itsenäisesti läpi kaksi eri radiologia, joista vähintään toisella on seulonnan erityispätevyys.
”Jos kuvissa näkyy jotain selvitettävää, katsomme ne vielä yhdessä läpi. Tämän jälkeen asiakas kutsutaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimus on lääkärin tekemä ultraäänitutkimus sekä lisäkuvat. Tarvittaessa voidaan ottaa myös koepala eli biopsia”, Karivaara-Mäkelä sanoo.
”Nykyisissä mammografialaitteissa on erinomainen kuvanlaatu. Pristinalla voimme tarvittaessa ottaa myös 3D-kuvia sekä lähikuvia alueista, joita halutaan tutkia tarkemmin”, Karivaara-Mäkelä lisää.
Kaikki rintasyövät eivät näy tai niitä ei huomata mammografiassa. Mammografiatutkimuksen herkkyys riippuu muun muassa rintarauhaskudoksen tiiviydestä. Tutkimusten mukaan rintasyöpäseulonnalla voidaan kuitenkin vähentää rintasyöpäkuolleisuutta jopa kolmanneksella*. Seulontoihin osallistuminen siis kannattaa.
Mammografiatutkimuksia tehdään myös seulontojen ulkopuolella. Jos rinnoissa havaitsee kyhmyn tai muuta poikkeavaa, esimerkiksi ihomuutoksia tai painautumia, on syytä hakeutua lääkäriin. Lääkäri ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Mammografialaitteet ovat nykyään nopeita, röngenhoitaja Elina Mikkola kertoo.
*Heinävaara S, Sarkeala T, Anttila A. Impact of organised mammography
