Tarkat diagnoosit edellyttävät moniammatillista yhteistyötä ja uusinta teknologiaa

Valtaosa Turun alueella kuvantamista akuutisti tarvitsevista potilaista päätyy Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan päivystysröntgeniin. Osaston moniammatillisen, tiivistä yhteistyötä tekevän tiimin tavoite on, että jokaiselle potilaalle löytyisi diagnoosi ja että jatkotutkimuksia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Tavoitetta tukee osastolla käytössä oleva viimeisin kuvantamisteknologia.

Vierailijalle selviää jo muutamassa minuutissa, että Tyksin T-sairaalan päivystysröntgenissä niin tilat, logistiikka kuin henkilökunnan tapa tehdä töitä on suunniteltu tarkasti ja hiottu vuosien saatossa huippuunsa.

Osastolla, jossa tehdään sata TT-tutkimusta vuorokaudessa, kaikki näyttää sujuvan tarkan käsikirjoituksen mukaan. Tämä on hämmästyttävää, sillä päivän kulkua, päivystykseen tulevien potilaiden kuntoa tai edes määrää on mahdoton ennustaa.

Innostunutta ja sujuvaa tiimityötä

Päivystysröntgen toimii vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Päivisin paikalla on aina vähintään kolme päivystysradiologiaan perehtynyttä erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri sekä yhdeksän hoitajaa aamu- ja toiset yhdeksän iltavuorossa. Öisin paikalla on yksi lääkäri ja neljä hoitajaa. Yhteensä hoitajia työskentelee osastolla yli 40 ja erikoislääkäreitä vakituisesti kuusi.

Ambulanssilla pääsee lähes kuvaushuoneen ovelle saakka, helikopterikenttä on lyhyen hissimatkan päässä ja lääkäritiimin konsultaatiokeskus-saneluhuone lukuisine näyttöineen on kuvaushuoneen vieressä.

Potilaiden siirtäminen kuvauslaitteelle, itse kuvaus ja tiedonkulku on soljuvaa. Lääkärit paneutuvat kuviin konsultaatiokeskuksessa ja kuvauksia tekevät röntgenhoitajat ja potilaita hoitavat kliinikot konsultoivat heitä. Kollegalta saa tarvittaessa nopeasti apua, ja jos käsipareja uupuu, ylilääkäri kiirehtii kuvauslaitteelle siirtämään potilasta hoitajien kanssa.

”Päivystyksessä työskentely ei sovi kaikille, sillä täällä joutuu tekemään töitä oman osaamisensa reuna-alueilla. Meidän ihmiset ovat valikoituneet erikseen nimenomaan päivystystyöhön. Porukka on innostunutta ja kiinnostunutta miettimään, miten jonkun asian voisi tehdä vielä paremmin”, osaston ylilääkäri, radiologian erikoislääkäri Kimmo Mattila kertoo.

”Työssä on paljon hyviä puolia: meille tulevat potilastapaukset ovat mielenkiintoisia ja hoitajien ja radiologien yhteistyö on tiivistä ja toimivaa. Lisäksi kolmivuorotyö koetaan mielekkäänä”, röntgenhoitaja Jukka Karjalainen sanoo.

Työ edellyttää luovuutta, paineensietokykyä ja rauhallisuutta

Yhtäkkiä päivystyksen puhelin soi. Puhelusta selviää, että ambulanssi on matkalla kohti sairaalaa aivoinfarktipotilas kyydissään. Soittaja arvioi, että perillä ollaan 10 minuutin päästä.

Kuvauslaite varataan aivoverenkiertohäiriöpotilaan käyttöön. Yksi aivoinfarktin hoidon oleellisimmista onnistumisen elementeistä on nopeus. Yhtenä mitattavana suureena pidetään aikaa, joka menee potilaan saapumisesta sairaalaan siihen, kun potilas on tutkittu, tietokonetomografia kuvattu ja liuotushoito aloitetaan (ns. Door to Needle -time). Tyksin tavoitteena on päästä tässä alle 10 minuutin, mikä on maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa.

”Täällä pärjätäkseen ja jaksaakseen pitää kyetä sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin”, vs. osastonhoitaja Terhi Tuomisto toteaa.

”Lisäksi tarvitaan luovuutta, paineensietokykyä ja rauhallisuutta sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä oman alansa asiantuntijana”, Terhi Tuomisto jatkaa.

Kaksoisenergialla lisäarvoa tutkimuksiin

Tyksin päivystysröntgen on toiminut nykyisissä tiloissa ja nykyisen mallin mukaan vuodesta 2013. Osastolle hankittiin GE Healthcaren Revolution CT -tietokonetomografialaite vuonna 2018. Tällöin monienergiakuvaukset otettiin laajamittaisesti käyttöön.

”Alussa haasteena oli, että kuvat näyttivät hieman erilaisilta kuin perinteisellä yksienergialaitteella kuvattaessa”, Mattila kertoo.

Lisäksi laitteen optimointi vie aikansa, mikä on päivystyksessä haastavaa.     

Kaksoisenergiassa on kuitenkin runsaasti hyviä puolia tavanomaiseen tietokonetomografiaan verrattuna alkaen parantuneesta diagnostiikasta ja poikkeavien löydöksien aiempaa tehokkaamman luokittelun mahdollistavasta tutkimusmenetelmästä.

Kaksoisenergiasovellus on erinomainen tutkimus päivystysympäristössä, kun tavoitteena on virtaviivaistaa huonokuntoisten potilaiden kuvaustapahtumaa ilman sädeannosta ja kuvausaikaakin lisääviä useampia kuvausfaaseja sekä mahdollisia lisäkuvauksia[1].

”Kaksoisnergiakuvantamisen soisi tulevan laajemminkin käyttöön päivystysympäristössä”, Mattila pohtii ja jatkaa, että paluuta yksienergiakuvaukseen ei näillä näkymin ole.

Uusimmat ominaisuudet käyttöön päivityksellä

Kesällä 2021 laitteeseen tehtiin Apex Edition -päivitys, joka toi käyttöön kaikki uusimmat ominaisuudet. Päivitykseen kuului uusi Quantix 160 -röntgenputki ja tekoälypohjainen TrueFidelity-kuvanlaskenta.

Päivitys mahdollisti tehokkaamman ja monipuolisemman kaksoisenergiakuvauksen. Tekoälypohjainen kuvanlaskenta puolestaan paransi kuvanlaatua vastaamaan entistä paremmin perinteistä yksienergiakuvausta. Myös aiempaa matalammat energiatasokuvat (40keV) tulivat tehokkaammin käyttöön.

Uuden tehokkaamman putken ja kuvanlaskennan ansiosta kuvanlaatu säilyy hyvänä, vaikka kuvattavana olisi kookkaampia ja huonokuntoisempia potilaita. 

Tavoitteena selkeä lausunto

Tyksin päivystyskuvantamisessa kaksoisenergiamenetelmää hyödynnetään laajasti. Vuosittain laitteella tehdään noin 25 000 tutkimusta, joista yli puolet kuvataan uudella monienergiakuvauksella.

Mattilan mukaan yleisin kuvauskohde Tyksin päivystykseen tulevilla potilailla on pää tai vatsa.

”Usein potilaamme ovat huonokuntoisia sairauden tai vamman takia. Huonon kunnon syy on yleensä epäselvä tullessa. Pyrimme siihen, että teemme oikean tutkimuksen oikeaan aikaan ja annamme definitiivisen, selkeän lausunnon. Usein korkeatasoinen etulinjan diagnostiikka muuttaa potilaan elämää dramaattisesti, mutta mahdollistaa potilaan pääsyn suoraan oikeaan hoitoon tai vielä parempaa, kotiuttamisen”, Mattila toteaa.

Miltä TT-kuvantamisen tulevaisuus näyttää?

Mattilan mukaan monienergiakuvantaminen on vakiintumassa uudeksi normaaliksi. TT-laitteiden nopeus ei ole enää pitkään aikaan ollut työtä rajoittava tekijä, ja säteilyannoksetkin ovat keskimäärin todella pieniä.

”Fotonilaskenta on TT-kuvantamisen tulevaisuutta. Materiaalin erottelukyvyn parantaminen entisestään olisi kultakaivos. Se vähentäisi jatkotutkimuksia vielä nykyistä enemmän”, Mattila visioi.