Turun yliopistollisessa keskussairaalassa siirryttiin tammikuussa 2021 tietokonetomografiakuvantamisen uuteen aikakauteen, kun T-sairaalan röntgenosastolle saatiin uusinta teknologiaa edustava GE Healthcaren Revolution™️ Apex TT-laite.
Kun ylilääkäri, radiologi Timo Kyyrönen teki uransa alussa TT-tutkimuksia, piti olla ripeä liikkeissään: varjoaine ruiskutettiin käsin ja lääkärillä oli kiire pois kuvauslaitteelta, jotta kuvat ehdittäisiin saada hyvällä varjoaineboluksella. Kuvat otettiin yksi leike kerrallaan, ja esimerkiksi pelkän pään kuvaaminen kesti useita minuutteja.
”Laitteet olivat paitsi hitaita, myös hankalia käyttää. Jos piti kuvata koko vartalo, haasteena oli laitteen kuumeneminen. Välissä piti pitää jäähdytystauko”, Kyyrönen muistelee 1990-luvun TT-kuvantamisen haasteita.
”Tutkimukset kuvattiin filmille ja kuvia tarkasteltiin valotaululla. Leikkeet saattoivat olla sentin paksuisia. Nyt kuvat kerätään jopa 0,625 mm leikkeinä ja niitä voidaan tarkastella mistä tahansa suunnasta. Nykyään tuntuu kuin lausuisin melkeinpä elävää kuvaa. TT-kuvantaminen on mullistunut 25 vuoden aikana aivan täysin”, Kyyrönen toteaa.
Datan määrä on moninkertaistunut
Tietokonetomografialaitteiden merkittävä tekninen kehitys on tuonut tutkimuksiin lisää nopeutta ja mahdollistanut säteilyaltistuksen pienentämisen kuvanlaadun kärsimättä. Samalla tutkimuksen informaatiosisältö on kymmenkertaistunut. Koska tutkimukset ovat paljon tarkempia, niissä näkyy aiempaa pienempiä löydöksiä.
”Esimerkiksi keuhkoemboliakuvauksia tehdään koko ajan enemmän. Kaksoisenergian myötä kontrasti ja erotuskyky ovat kasvaneet ja pienissä perifeerisissä suonissa voidaan havaita löydöksiä, joita ei olisi aiemmin nähty. Kliinikoiden tehtävä on asettaa löydökset oikeisiin mittasuhteisiin ja päättää, mitä lähdetään hoitamaan”, Kyyrönen toteaa.
Kokonaisuus ratkaisee tutkimuksen tarpeen
TYKSin T-sairaalassa otettiin tammikuussa 2021 käyttöön tietokonetomografiakuvantamisen uusinta teknologiaa edustava GE Healthcaren Revolution Apex TT -laite. Sillä kuvataan keskimäärin 25 potilasta joka arkipäivä. Potilaat tulevat tutkimukseen pääsääntöisesti ajanvarauksella.
Tarpeen vaatiessa Revolution Apex toimii myös päivystyksen varalaitteena.
”Päivystyksessä on sama laite, mistä on huomattavaa synergiaetua. Jos päivystyksen laite on esimerkiksi huollossa, he voivat tarvittaessa lainata meidän laitettamme. Laitteiden käyttöjärjestelmät ovat identtisiä, ja meidän laitteellamme on päivystyksen kuvausprotokollat, eli hoitajat voivat käyttää laitteita ristiin tarpeen niin vaatiessa. Teknisesti se on yksinkertaista, mutta vaatii joustavuutta: hoitajamme tekevät paljon arvokasta, näkymätöntä työtä siirrellessään tutkimuksia tilanteen mukaan laitteelta toiselle”, Kyyrönen kiittelee.
T-sairaalassa tutkitaan kaikenikäisiä potilaita; yläikärajaa ei ole ja nuorin potilas on ollut neljän päivän ikäinen.
”Väestön vanhentuessa ei mielestäni ole järkevää katsoa asiakkaan ikää, vaan miettiä kokonaisuutta: hyödyttääkö tämä tutkimus tätä potilasta. Toivoisinkin, että kaikissa lähetteissä olisi taustalla kliininen ajattelu eli mitä hyötyä tutkimuksesta on ja minkä kliinisen ongelman se ratkaisee”, Kyyrönen pohtii.
Uusi laite mahdollistaa uusien asiakasryhmien palvelemisen
Uuden laitteen myötä T-sairaalassa on aloitettu sepelvaltimoiden TT-angiografiat. Myös lasten kuvantamista on siirretty T-sairaalaan ja sitä laajennetaan entisestään vuodesta 2022 alkaen.
”Uusi monileikelaite, jossa on EKG-tahdistusominaisuus, mahdollistaa sydämen sepelvaltimoiden tarkan kuvantamisen. Rasitus-EKG:n sijaan teemme nykyään tyypillisesti sepelvaltimoiden TT-angiografian. Kalkit näkyvät natiivikuvassa, ja varjoaineilla nähdään ahtaumat. Tämä vaatii EKG-tahdistuksen ja EKG-laitteiston. Sinänsä sydänkuvantaminen ei vaadi erityisosaamista, ja laitevalmistajalta saa tukea protokollien tekemiseen”, Kyyrönen kertoo.
”Kardiologit, jotka valitsevat meille tulevat potilaat, ovat olleet erittäin tyytyväisiä kuviin. Saamme kuvattua 0,28 sekunnissa koko sydämen alle millimetrin leikkeinä. Puhuisinkin ennemmin tilavuus- kuin leikekuvauksesta. Radiologien ja kardiologien yhteistyö on tärkeää, jotta saadaan juuri sellaiset kuvat kuin tarvitaan. Meillä yhteistyö toimii erinomaisesti.”
”Uudessa Lastensairaalassa Helsingissä on vastaava laite kuin meillä, ja saimme sieltä neuvoja ihan pienten lasten sydänkuvantamiseen. On huomattavasti järkevämpää kuvata meillä sen sijaan, että pieni potilas jouduttaisiin siirtämään Helsinkiin. Meillä otetut kuvat siirtyvät hetkessä Helsinkiin, jossa voimme tarvittaessa konsultoida esimerkiksi lasten kardiologia”, Kyyrönen sanoo.
Röntgenhoitaja Sami Knuutila kertoo lasten kuvaamisen jännittäneen aluksi, sillä osastolla kuvataan pääasiassa vanhuksia ja lapsipotilaat vaativat erilaista otetta.
”Haastavimpia potilaita ovat päiväkoti-ikäiset, sillä heitä ei yleensä nukuteta tutkimusta varten, mutta he eivät myöskään tahdo pysyä paikoillaan”, Knuutila kertoo.
”Lapset on kuitenkin järkevä kuvata meillä, koska käytössämme oleva uusi laite on parempi ja sädeannos pienempi. Tärkeintä lapsipotilaiden kuvaamisessa on lapsen luottamuksen saaminen ja siinä kommunikaatio on avainasemassa”, Knuutila toteaa.
Potilasturvallisuus kaiken keskiössä
Tyksin diagnostisen radiologian erikoissairaalafyysikko Heli Larjava työskentelee tiiviisti röntgenosaston lääkärien ja hoitajien kanssa. Laadunvalvonnan ja laitteiden toimivuudesta huolehtimisen lisäksi fyysikot ovat mukana annostasojen määrittämisessä sekä protokollien ja kuvanlaadun muokaamisessa. He myös kouluttavat ja tekevät yhteistyötä säteilyviranomaisten kanssa.
Tyksissä radiologian fyysikoiden työnkuva on laajentunut kuluneiden 20 vuoden aikana merkittävästi. Larjava kertoo laadunvalvonnan olevan keskeinen osa työtä, jonka ensisijainen tarkoitus on potilasturvallisuus. Teknologian kehittyessä fyysikoiltakin edellytetään entistäkin syvällisempää osaamista.
”Opimme paljon käytännön työn myötä, mutta lisäksi käytössämme on fantomeita ja ohjelmistoja, joiden avulla teemme paljon kehitystyötä. Kaiken keskiössä on pyrkimys potilaan parhaaseen”, Larjava toteaa.
Kehitys haastaa ja helpottaa
Tietokonetomografialaitteiden kehitys on tuonut radiologin ja muiden kuvantamisen ammattilaisten arkeen haasteita, mutta ennen kaikkea se on helpottanut ja nopeuttanut diagnostiikkaa. Viime kädessä kehityksestä hyötyy potilas.
”On mukavampi tehdä töitä sellaisen tutkimuksen parissa, joka tarjoaa enemmän tietoa. Esimerkiksi keuhkodiagnostiikka on teknologian kehittymisen myötä mullistunut täysin. Siinä missä ennen saimme kuvattua millin paksuisia leikkeitä 1-2 cm välein ja saimme katettua keuhkoista viisi tai 10 prosenttia, nykyään kuvaamme tasan 100 prosenttia eikä mitään jää leikkeiden väliin”, Kyyrönen sanoo.
”Vaikka lisääntynyt datamäärä tekee radiologin työstä osittain työläämpää, toisaalta työtä helpottaa, kun voi katsoa samaa asiaa monta kertaa eri suunnista. Oikeaan diagnoosiin pääseminen on paljon helpompaa. Myös hoidon suunnittelu ja seuranta ovat ottaneet isoja askeleita, kun diagnostiikka on tarkentunut. Etenkin kalliita hoitoja käytettäessä hoidon tarkka seuranta on tärkeää. Ja koska näemme potilaan sairauden tilan yhä tarkemmin, voimme myös esimerkiksi vähentää harmia aiheuttavia hoitoja”, Kyyrönen summaa.
Artikkelissa esitetyt kommentit ja lausunnot ovat kommenttien antajien omia.
